Theme Layout

[Rightsidebar]

Boxed or Wide or Framed

[Framed]

Theme Translation

Display Featured Slider

Featured Slider Styles

[Centred]

Display Grid Slider

No

Grid Slider Styles

[style4]

Display Trending Posts

Display Author Bio

No

Display Instagram Footer

Don´t use my photos without my permission.
Ethän käytä kuviani ilman lupaani.
Copyright ©¸Johanna Koskiranta

Let's Connect

5/recent posts
Suuntana Pariisi

Suuntana Pariisi


Tulin vain kirjoittamaan nopeat heipat, pakkailen viimeisiä ja huomenna aamulla (toivottavasti) starttaan kukonlaulun aikaan lentokoneella Helsinkiin ja sieltä Pariisiin. Pääsen muutamaksi päiväksi Pariisin matkailutoimiston pressimatkalle tutkailemaan miltä Pariisin joulu näyttää, millä herkutellaan ja aika mukavia kierroksiakin oli luvassa.

Instagramin InstaStories -videotarinat päivittyvät reissun aikana, joten tule mukaan Pariisiin ja klikkaa tykkäys Instaan. Videot löytyvät klikkaamalla instan profiilikuvaa pallossa.

Ihanaa nähdä Pariisin joulu, vaikka vesisadetta onkin luvassa. Tui tui, nyt on pakko mennä että ehtii vielä vähän nukkumaan.






More »
Hellan ja viinilasin välissä
0 Comments
Pohjois-Islanti Day 1

Pohjois-Islanti Day 1


Islanti - tulen ja jään maa, jonka mystiset voimat ja kauneus saavat ihmisen käsittämään oman pienuutensa ja haavoittuvaisuutensa luonnon keskellä. Islannissa tuntee luonnon äärimmäiset voimat, jotka se kätkee karun kauneuden alle kunnes on taas aika muistuttaa maailmaa niiden olemassaolosta.



Islanti nousi tuhkapilvellään koko maailman otsikoihin ja lentokentillä odottavat asiakkaat kirosivat Islannin. Vaikka tuhkapilven seuraukset olivat dramaatiset niin luonnolle kuin eläimille, sai Islanti sen seurauksena ihmisten huomion ja turistivirrat kauniille saarelleen.

Suurin osa matkaajista suuntaa Reykjaviikiin, mutta me suuntasimme tunnin päässä sijaitsevalle sisäisiä lentoja tekevälle kentälle ja otimme suunnan rauhallisempaan pohjoiseen ja Akureyriin.

DAY 1

Akureyri on Islannin toiseksi suurin kaupunkikeskus n. 20 000 asukasta ja samalla pohjoisosan keskuspaikka sekä Islannin toinen yliopistokaupunki.

Ensimmäisen yön vietimme vain reilun 10 minuutin päässä lentokentältä Iceland Air Akureyri´ssa. Hotelli oli tyylikäs, mutta tunnelmaltaan lämmin. Hotellin Ravintola Aurora oli tasokas ja kaikki listan ruoka-annokset oli rakennettu paikallisista raaka-aineista. Suosittelen maistamaan Islannin omaa äyriäiskeittoa, joka oli aivan itkettävän hyvää. Tiesittekö muuten, että Islannissa aamu kuuluu aloitaa snapsilla. No en minäkään. Kaikissa hotelleissamme oli snapsilasit ja pullo. Pullossa oli kalanmaksaöljyä ja joka aamu kulautimme snapsin kitusiimme. Maassa maan tavalla ja varsinkin kun näin terveellisestä tavasta on kysymys. Vastapainoksi aamiaiselta löytyi myös vohvelien paistopiste, jotta elämä ei olisi liian terveellistä.






Ensimmäisen yön jälkeen jatkoimme matkaa Akureyristä Skagafjörðuriin, jossa on asukkaita reilut 4000 ja hevosia enemmän kuin ihmisiä. Ajomatkan maisemat ovat jylhiä, kauniita vuoria, joihin nousevan auringon valo teki toinen toistaan kauniimpia varjojaan. Päätepisteemme on Lytingsstaðir ja siellä odottivat suloiset Islannin hevoset. Saksalainen Evelyn löysi aikoinaan Islantilaisen miehen ja päätyi yhteensattumien kautta pitämään hevostilaa Islantiin. Evelynillä on hyvin suosittu Horses and heritage -ohjelma, jossa pääsee ratsastamaan ja samalla kuulemaan historiaa sekä Islannin tarustoa. Tilalta löytyy myös uusia vanhaan perinteiseen tapaan rakennettuja turvemajoja, joissa hevoset saavat viettää aikaansa.

Löysin Tubesta pätkän, jossa Evelyn kertoo enemmän tilastaan, jos haluat kurkata sen linkki löytyy tästä.







Matkalla syömään löysimme ihanan pienen piilossa olleen vesiputousparatiisin.



Pysähdyimme syömään Sauðarkrokurin piskuisessa kaupungissa perheomisteisessa Kaffi Krokurissa. Pöytään oli katettu monenmoista herkkua mm. kissakalaa, joka on muuten erinomaista, hevosta, poroa ja lohta. Hämmäntyneenä luin TripAdvisorista, että paikka on kuitenkin eniten pizzoilla pyörivä, vaikka potentiaalia toden totta olisi muuhunkin ja ehkä kesäaikaan onkin näin. Heidän omistuksessaan on myös Islannin vanhin kesähotelli Tindastoll aivan ravintolan lähistöllä.





Pienen matkan päässä on The Tannery, nahkatehdas, joka on tunnettu suurten muotitalojen nahantoimittajana. Täältä lähtevät upeimmat kalannahat, joka on muuten 7 kertaa vahvempaa kuin lehmännahka - kukapa olisi uskonut. Kultaisia kalannahkoja saadaan folioimalla nahka. Nahkatehtaan valikoimassa on kaikki mahdolliset eläinten nahat ja myös personoituja toivomuksia toteutetaan.

Ainoa kilpailija kalannahoissa on Brasiliassa, eikä sieltäkään pystytä tuottamaan näin tasaista laatua. Nahkatehtaalla on pieni myymälä, jossa kannattaa poiketa tekemään ostoksia. Opastettuja kierroksia 2 kertaa päivässä kesäaikaan.






Next stop Infinity pool Hofsós - paikallinen pieni maauimala, sillä erotuksella että kyseessä on infinity pool, josta on huikeat näkymät merelle ja tarjolla on tietysti myös poreallas. Ensimmäinen valas nähtiin uima-altaasta katseltuna. Nautinnollista ja millaisia otoksia altaalta saikaan. Kävimme allaskäynnin jälkeen vielä rannalla ihailemassa täydellisesti maisemaan sulautuvia mustia puutaloja. Minä sitten rakastan mustia puutaloja merenrannalla.










Siglufjörðurin nähtävyydet ja majoitus

Siglufjörður on 1940-luvulla kukoistuksessaan ollut sillistä elänyt pikkukaupunki, jonka lukemattomat kalatehtaat tyhjenivät sen myötä kun silliparivet katosivat aluuelta. 80-90-luvun vaihteessa kaupunki oli kuin aavekaupunki, mutta 1994 merimuseon perustamisen myötä turistit ovat löytäneet kaupungin uudelleen.

Siglufjörður muodostaa 15 km päässä olevan Ólafsfjördurin kanssa Fjallabyggd-nimisen kunnan. jossa on reilut 2000 asukasta.







Nykyään kaupunki tunnetaan erityisesti The Herring Era -museosta, joka on Islannin suurin ja kansainvälisiäkin palkintoja saanut merimuseo. Sillimuseo ei välttämättä kuulosta alkuun kovinkaan kiinnostavalta, mutta kaikkia ennakko-odotuksia vastaan se oli juuri sitä. Useammasta eri rakennuksesta koostuva museosta osa on entisissä suolaustiloissa, jotka on rakennettu 1900-luvun alkupuolella. Kokonainen laivakin mahtuu yhteen rakennuksista. Herring girls´ien asuintalo on entisöity ja myös iso osa sen tavaroista saatu lahjoituksena tehtaassa aikoinaan töissä olleilta naisilta. Museo sijaitsee Sigló-hotellia vastapäätä.






Sigló Hótell on islantilaista hotelli-idylliä parhaimmillaan eikä sitä turhaan kutsuta Islannin kauneimmaksi hotelliksi. Puusta rakennettu 2 kerroksinen hotelli, jonka pihassa on ulkoallas oli tunnelmaltaan kotoisan tyylikäs. Harvoin kohtaa näin lämminhenkisiä paikkoja. Hotelli on meren äärellä ja vuorten kainalossa, turvassa kaikelta ja samanaikaisesti se tarjoaa kaiken tarvittavan. Hotellin ravintolan Sunna´n upeaa ruokaa paikallisista aineksista valmistettuna mm. turskacarpaccio, langustinit ja turskan niska olivat kertakaikkisen ainutlaatuisia.

Mahdollisuus revontuliin on iso ja kesken illallisen revontulihälytys sai kaikki illallisasiakkaat lähtemään ulos tähyilemaan taivasta. Meidät palkittiin ja kauniit vihreät nauhat tanssivat taivaalla. Monelle asiakkaalle tämä oli ensimmäinen kerta ja syy jonka vuoksi he olivat tulleet Islantiin.





Segull 67 on kävelymatkan päässä Sigló Hótellista, joten täällä kannattaa poiketa iltaoluella ennen dinneriä. Segull 67 on pikkuinen perheomisteinen panimo, joka on rakennettu vanhaan kalatehtaaseen. Heidän palkittuja oluitaan löytyy myös paikallisista kaupoista ja Siglon hotellistakin






Pohjois-Islannin parhaaksi tituleerattu laskettelukeskus Skarðsdalur sijaitsee Siglon lähistöllä. Keskus aukeeaa joulukuun alussa ja sulkeutuu vasta toukokuun 15. päivä. Joten tekemistä riittää.

Kaupunki on pieni, idyllinen, äärimmäisen siisti ja värikkäät talot antavat kontrastia luonnon kauneudelle.  Kaupungin hiljaisuus oli hämmentävää ja kaunista, kuin olisit ollut pumpulissa.

Ensimmäinen päivä Pohjois-Islannissa oli takana ja käperryin lähes hartaana valkoisiin lakanoihin. Jätin ikkunan hetkeksi auki, kuuntelin hiljaisuutta ja tuoksuttelin raikasta meri-ilmaa. En olisi ikinä voinut uskoa millaisia maisemia Islanti tarjoaa. Olin ihastunut!


To be continued...


Matka toteutettu yhteistyössä 


Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu












More »
Hellan ja viinilasin välissä
5 Comments
Puolukka-suolakinuski juustokakku

Puolukka-suolakinuski juustokakku




Joulufiilikset hiipivät pikku hiljaa. Tyttärelleni fiilikset ovat tulleet vähän suuremmalla vauhdilla, onhan se hyvä kun joku komentaa hakemaan joulukoristeita ja soittaa pianolla joululauluja. Kaiholla muistelen parin vuoden takaista reissuamme Thaimaahan. Lähdimme matkaan joulukuun alussa ja nautimme tropiikin lämmöstä 5 viikkoa. En tiedä pystyykö tuollaista reissua toteuttamaan enää koskaan tai ainakaan niin kauan kuin lasten koulunkäynti vaatii läsnäoloa. Huokailen ja kaivan valokuvakansiota esiin... Nyt on tyytyminen takkatulen lämpöön ja villasukkiin, onneksi vieressä kyhnyttää lämpöinen pieni mäyräkoira.

Tein itsenäisyypäiväksi puolukka-suolakinuski juustokakun ja luulen, että tämä samainen kakku saataa päätyä myös joulupöytään, niin sulassa sovussa kaikki maut olivat. Tässä oli yhtä sopuisasti suolaista, makeaa ja hapanta kuin aiemmin tekemässäni sitruuna-lakritsijuustokakussa eli pohjan voisi hyvin toteuttaa suolakekseistä. Nam! Gluteenittoman kakun saa kun vaihtaa tavalliset keksit gluteenittomiin digesiivikekseihin tai gluteenittomiin suolakekseihin.

Alkuperäinen resepti Lunni Leipoo -blogista.

Ihanaista viikonloppua!


Puolukka-suolakinuski juustokakku 


Pohja
140 g Digestive-keksejä tai gluteenittomia suolakeksejä
50 g voita 

Täyte
300 g tuorejuustoa 
200 g vaniljarahkaa 
1/2 dl sokeria 
1 1/2 dl puolukoita 
2 dl kuohukermaa 
1/2 dl puolukkamehua 
4 kpl liivatetta 

Kinuskikiille
2 dl kuohukermaa 
1 1/2 dl fariinisokeria 
1/2 tl sormisuolaa 
2 kpl liivatetta 


Lisäksi
puolukoita (koristeluun) 
rosmariinia


Valmista ensin pohja. Murskaa keksit hienoksi, sulata voi ja sekoita keskenään. Pingota 20-senttisen irtopohjavuoan pohjalle ja reunalle leivinpaperi. Painele pohjan päälle keksi-voiseos tasaisesti. Laita kylmään odottamaan.

Laita täytteen liivatelehdet kylmään veteen likoamaan.

Sekoita keskenään huoneenlämpöinen tuorejuusto, rahka ja sokeri. Sekoita sauvasekoittimella puolukat joukkoon, jätä osa puolukoista sivuun. Vatkaa kuohukerma kuohkeaksi, kääntele joukkoon. Lopuksi sekoita joukkoon loput puolukat.

Mittaa puolukkamehu kulhoon, kuumenna kattilassa kiehuvaksi.
Purista liivatelehdistä ylimääräinen vesi pois ja sekoita yksi kerrallaan kuuman nesteen joukkoon, sekoita vispilällä. Kaada hieman jäähtynyt liivateneste täytteen joukkoon ohuena nauhana samalla sekoittaen.

Kaada täyte pohjan päälle ja anna hyytyä jääkaapissa n. 2 tuntia tai yön yli.

Valmista kinuskikiille. Laita liivatelehdet likoamaan kylmään veteen.

Mittaa kattilaan kerma ja fariinisokeri, kuumenna kiehuvaksi ja keitä n. 2 minuuttia. Sekoita joukkoon suola. Purista liivatelehdistä mehu, sekoita joukkoon.

Anna kinuskin jäähtyä kädenlämpöiseksi ja kaada hyytyneen kakun päälle. Anna kakun hyytyä jääkaapissa vielä vähintään 2 tuntia. Koristele puolukoilla ja vaikka rosmariinillä. 


Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu


More »
Hellan ja viinilasin välissä
0 Comments
Olet sitä mitä syöt

Olet sitä mitä syöt


Kun muut fiilistelevät joulua ja miettivät sopivia jouluruokia, niin mitä minä teen? Olen lukenut viikon aikana 5 tietokirjaa kiinalaisesta lääketieteestä ja ayurevedasta. Ei ihan varsinaista joululukemista, mutta kyllä joulunkin kanssa ehtii vielä fiilistelemään. Onhan minulla joululehtiä jo odottelemassa, että kaikki on ihan hyvin.

Olen miettinyt ruoan merkitystä terveydelle ja lause "olet sitä mitä syöt" on saanut aivan uuden merkityksen. Olen miettinyt, että asuuko todellinen viisaus näissä kahdessa vanhassa lääketieteen haarassa kun länsimainen keskittyy korjaamaan sairauksien tekemiä koodivirheitä lääkkeillä. Olen myös miettinyt, että miksi pohjoismaissa ei enempää keskitytä yksilölliseen terveydenhoitoon - pidetäänkö täällä sekä kiinalaista että intialaista lääketiedettä hölynpölynä? Tarkoitukseni ei ole moittia länsimaista lääketiedettä vaan lähinnä ihmetellä, miksi nämä eivät täydennä toisiaan. Toinen puoli keskittyy terveeseen elämään ja sairauksien ennaltaehkäisyyn ja toinen vain sairausten hoitoon. 

Löysin kirjoista valtavan määrän viisautta ja ohjeita miten elimistön huonoja tuntemuksia kuuluu tulkita. Tosin osa on niin vaikeita, että vaatisi kyseisen lääketieteen lääkärin tulkinnan. Elimistön epätasapainoon voi vaikuttaa ruoalla ja näin estää epätasapainon kehittymistä sairaudeksi. Toiselle sopiva ruoka on toisen elimistölle "myrkkyä". Minun korviini tämä kuullostaa hyvinkin loogiselta, mutta olisiko tämä jo liiankin helppo ratkaisu moneen terveydelliseen ongelmaan. Pystyisimmekö noudattamaan ruokien suhteen elämän mittaista ohjeistusta ja olisiko koko elämä pelkkää stressaavaa tasapainottelua. Ruokafriikkinä minua kauhistuttaa ruokien rajoittaminen. Toisaalta, jos se takaisi tasapainoisemman ja pidemmän elämän, niin löytyisikö tilalle muita nautintoja kuin ruoka. Entä jos ruoka olisikin vain polttoainetta, kuten se osalle jo onkin. Entä jos lääkkeiden vaihtoehtona olisi sinulle sopiva ruoka, kumman valitsisit? Näitä ei terveenä joudu pohtimaan, mutta elämässä tulee hetkiä jolloin nämä pohdinnan ovat ajankohtaisia kaikille.

Vielä on pari kirjaa lukematta ja varmasti paljon lisää ajateltavaa.

Olen viisastunut monestakin asiasta ja ymmärrän myös omia tuntemuksiani paremmin. Moni asia on saanut vastauksen, mutta vähintään yhtä monta kysymystä leijuu ilmassa. Äärimmäisen mielenkiintoista, siis todella mielenkiintoista, joten lisää pohdiskelua tulossa.

Onko teillä kokemusta kiinalaisesta lääketieteestä ja ayuervedasta ja millaisia tuntoja ne teissä herättävät?





Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu








More »
Hellan ja viinilasin välissä
6 Comments
Maa-artisokkakeitto

Maa-artisokkakeitto


Samettia mahalle ja sitähän tässä syksyssä tarvitaan. Maa-artisokka on aina kuulunut lemppareihin, juurikin sen samettisuuden ja pehmeiden hienostuneiden aromien vuoksi. Aina yhtä haasteellinen kuorittava palkitsee tekijänsä, kunhan vain jaksaa hetken voimistella sen nystyröiden kanssa. Tällä kertaa kaverit olivat niin moniulotteisia, että kuorimaveitsi ei tullut kuuloonkaan vaan siirryin suosiolla askartelemaan pienen puukon kanssa. Kuoritut maa-artisokat kannattaa laittaa odottamaan kylmään veteen, jossa on hieman sitruunaa. Näin se säilyy paremmin eikä tummene ennen ruoalaittoa.

Maa-artisokan voi myös pestä ja keittää kuorineen, mutta silloin keitosta tulee hieman aromikkaampaa ja tummempaa. Keittämisen jälkeen maa-artisokan voi myös pusertaa ulos kuorestaan, mutta tätä en ole kokeillut.

Nautin keiton tällä kertaa ilman suolaista lisää ja jäin kaipaamaan sitä eli yleensä olen paistanut päälle yhden pekonisiivun tai tarjonnut leivän kera kylmäsavusiikaa.




Maa-artisokkakeitto

500g maa-artisokkia
2 dl kermaa
4 dl maitoa
suolaa
pieni ripaus valkopippuria

(Pekonia tai kylmäsavusiikaa keiton päälle)


Kuori ja paloittele maa-artisokat. Laita kuoritut maa-artisokat välittömästi kylmään sitruunalla maustettuun veteen tummentumisen estämiseksi. Laita kattilaan maito ja kerma. Mausta suolalla ja valkopippurilla. Lisää maa-artisokat ja keitä, kunnes ne ovat kypsiä. Soseuta samettisen sileäksi. Lisää tarvittaessa maitoa, jos keitto on liian paksua.

Paista jokaista keittolautasta kohti yksi pekonisiivu rapeaksi ja valuta siitä rasvat pois tai vaihtoehtoisesti tarjoa kylmäsavusiikaa keitossa tai leivän päällä keiton kanssa.

Blogin herkkuja maa-artisokasta
Maa-artisokkapyree
Maa-artisokkakeitto perunalla


Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu


More »
Hellan ja viinilasin välissä
2 Comments
Valkosipuliperunat juustolla

Valkosipuliperunat juustolla


Muistatteko 90-luvun suosikin valkosipuliperunat? Olin muuuttanut pois kotoa ja joka viikonloppu uunissa möhisi valkosipuliperunoita. Valkosipulia käytettiin säästelemättä ja tuoksu oli sen mukainen. Jos samaan iltaan vielä sattui baarikierros oli seuraavan aamun tuoksu todella pitelemätön. Joku sanoi joskus, että persiljalla saisi pahimman valkosipulin tuoksun pois. No sittenhän meillä oli aina viikonloppuisin myös nipullinen persiljaa, jotta sain syödä valkosipulia. Olen siis aina ollut jossakin määrin addiktoitunut siihen.

Valkosipuliperunoita tehtiin niin usein, että lähemmäs 20 vuotta vierähti ennenkuin muistin niiden olemassaolon jälleen. Miten järjettömän hyviä ne olivatkaan ja miten ihana tuoksu uunista leijui, en siis puhu mitään siitä miltä sen jälkeen haistiin.  Eikä siihen kauheasti muuta tarvita kuin hyvää lihaa perunoiden viereen ja hieman vihreää salaattia. Jopa nirso Pikku Muruni tykkäsi niistä, kunnes tajusi joukossa olevan valkosipulia. Tämä on siis suht miedosti maustettu ja valkosipulin rakastajat saattavat kestää muutaman kynnen lisääkin. Saatanpa tehdä näitä useamminkin, nyt kun vauhtiin päästiin.




Valkosipuliperunat juustolla

1 ½ kg perunoita
voita vuoan voiteluun
4 dl kuohukermaa
2 ½ dl maitoa
6 kpl valkosipulinkynttä
mustapippuria
suolaa
3 dl juustoraastetta (emmental)


Lämmitä uuni 200 asteeseen. Viipaloi pestyt ja kuoritut perunat. Voitele uunivuoka voilla ja kumoa perunat vuokaan.
Kiehauta kerma ja maito kattilassa. Silppua valkosipuli ja lisää kermamaidon joukkoon. Mausta suolalla ja pippurilla. Maista, että seos on sopivan suolainen. Kaada kuuma kermamaito perunoiden päälle.
Kypsennä 50 minuuttia 200-asteisen uunin keskitalolla. Lisää juustoraaste ja jatka kypsennystä vielä noin 20 minuuttia eli kunnes perunat ovat pehmenneet.


Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass

More »
Hellan ja viinilasin välissä
8 Comments
Pikakakku + 5 reseptiä isälle

Pikakakku + 5 reseptiä isälle


Vuoden parhaimmat kuukaudet ovat edessä, siis jos kesää ei lasketa. Marraskuussa juhlitaan isää ja suunnitellaan joulua, sytytellään kynttilöitä ja asetellaan jouluvaloja. Joulukuu on juhlia täynnä ja silloin nautitaan joulun tunnelmasta. Olen pidättäytynyt joululaulujen soittamisesta, mutta nyt perheen on vain pakko kestää - sitä paitsi Pikku Muru pyysi jo joululauluja. En siis ole ainoa pöheli.

Olen koko eilisen päivän silitellyt lasten pieneksi menneitä vaatteita ja tänään kiikutin 5 Ikea kassillista tavaraa Pikku Tiina -kirppikselle. Miten ihanan puhdistavaa, kun saa tavaroita nurkista pois. Talo on juuri sen näköinen, että hommat on vähän rempallaan, mutta ehkä huomenna saan tehtyä tänne pikaisen puhdistuksen tai muuten meillä nautitaan tätä allaolevaa pikakakkua.



Sunnuntaina juhlitaan isää ja normaaliin tapaan minulla ei ole mitään aavistusta mitä meillä syödään. Kaivelin blogin arkistoja ja tässä muutamia aikojen saatossa nautittuja herkkuja helpottamaan teidän isänpäiväänne. Linkit ohjeeseen löytyvät klikkaamalla reseptin nimeä.  Kinuskikakku on aivan varmasti meidän pöydässä, kuten kaikkina muinakin vuosina. Tässä tapauksessa perinteistä pidetään kiinni. Viinivinkkejä löydätte runsain mitoin blogin arkistosta.

Minäkin taidan alkaa suunnitelemaan menua nyt.

-----------

Sienihöystö pihvin kaveriksi



Paella




Hirven ulkofile ja punaviinirisotto





Jos oikein kiire tulee, niin tässä on oikea kakkuresepti. Jos on todella todella kiire, niin tämä on edelleen se oikea, mutta silloin ostatte kaupasta valmispohjan. Kakusta tulee joka tapauksessa niin hieno, ettei kukaan arvaa sitä kiireessä tehdyksi.

Pikakakku





Sitruuna-lakritsijuustokakku purkissa







Se paras kinuskikakku


Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass
More »
Hellan ja viinilasin välissä
0 Comments
.hidden {display: none !important;}

Follow @johanna_koskiranta