Theme Layout

[Rightsidebar]

Boxed or Wide or Framed

[Framed]

Theme Translation

Display Featured Slider

Featured Slider Styles

[Centred]

Display Grid Slider

No

Grid Slider Styles

[style4]

Display Trending Posts

Display Author Bio

No

Display Instagram Footer

Don´t use my photos without my permission.
Ethän käytä kuviani ilman lupaani.
Copyright ©¸Johanna Koskiranta

Let's Connect

5/recent posts
Munakastike

Munakastike


Kesä, uudet perunat ja munakastike - siinä lasteni suuri ruokarakkaus kesällä. Sillä ainakin tyttäreni elelisi onnellisena koko kesän. Aina välillä mukaan voi ottaa savukalaa, grillattua kalaa, paistettua kalaa ja hätätapauksessa myös pihvi tai makkara käy. Jos oikein kova nälkä on voi kastikkeen sekaan laittaa savukinkun paloja ja tarjoilla sellaisenaan perunan kanssa. Maistuu lapsille pommivarmasti.

Olen vaihdellut erilaisia yrttejä munakastikkeen sekaan, mutta todennut ruohosipulin olevan the one. Hätätapauksessa lähes kaikki muutkin käyvät. Pientä erimielisyyttä aiheuttaa kevätsipulinkäyttö kastikkeessa. Tyttäreni ei kannata sipulin käyttöä missään, kun taas kaikki muut ehdottomasti rakastavat sitä kastikkeen seassa.  Sen voi kuitenkin aina välillä jättää pois ja lisätä suoraan omalle lautaselle. Näin säilyy sopu ja kastike katoaa kattilasta.

Munakastike on sellaista mitä äiti teki minulle pienenä ja olen huomannut mieheni tykkäävän siitä vähintään yhtä paljon. Itse asiassa hän taitaa tehdä sitä useammin kuin minä. Varma keino saada lapset syömään kattilallisen perunoita. Minä rakastin munakastiketta kalapuikkojen kanssa, mutta myös ihan sellaisenaan ja söin myös kattilallisen perunoita sen kanssa. Kesät oltiin ulkona, aina - eikä koskaan satanut. En ainakaan muista. Äiti huuteli syömään kerrostalon ikkunasta ja juuri sen verran ehti sisällä käymään. Ruoka oli aina valmiina pöydässä odottamassa. Kavereita oli paljon ja koskaan ei ollut tylsää. 10 tikkua laudalla, kirkonrottaa, pesäpalloa, jalkapalloa, pituushyppyä ja ihan vaan tyttöjen juttuja välillä. 20 lasta vietti kesäänsä yhdessä - aika lämpimät muistot niistä ajoista. Harmi, että tästä kaveriporukasta enää todella harvoin tapaa ketään. Ehkä pitäisi ottaa yhdet 10 tikkua laudalla kisat joskus.

Joka tapauksessa munakastike kuuluu ehdottomasti kesäkastikkeiden parhaimmistoon.

Muita hyviä kesäkastikkeita blogista
- Pikahollandaise
- Ranskalainen salaattikastike
- Sienihöystö
- Guacamole






Munakastike

6 kananmunaa keitettynä

3 rkl vehnäjauhoja tai 3-4 rkl gluteenittomia jauhoja (semper fin-mix)
7 dl maitoa
2 kesäsipulia (ei sipulinystävät jättävät pois)
1 tl suolaa
1/2 dl ruohosipulia

Keitä kananmunat koviksi. Sulata voi kattilassa. Lisää vehnäjauhot tai gluteenittomat jauhot sekoittaen. Kun rasva-jauhoseos kiehahtaa, lisää maito koko ajan sekoittaen. Kuumenna kiehuvaksi ja anna kiehua miedolla lämmöllä noin 10 minuuttia aina välillä sekoitellen. Varo pohjaanpalamista.

Hienonna kananmunat. Hienonna kastikkeeseen myös kesäsipulia varsineen tai tarjoile pöydässä erillisestä kulhosta.
Lisää kastikkeeseen suola ja muna- ja sipulisilput. Kuumenna kastike vielä kerran ja hienonna päälle ruohosipulia. 




Enemmän elämää lähes livenä InstaStoryssa





More »
Hellan ja viinilasin välissä
6 Comments
Avunhuuto

Avunhuuto


Olen kertonut teille miten ruuhkavuodet näkyvät ruokapöydässämme, mutta nyt kysyn ihan suoraan apua teiltä. Kertokaahan nyt minulle miten te ruokkisitte kesällä 2 kertaa päivässä treenaavan murrosikäisen kundin, joka syö kerrallaan hevosen kokoisen aterian ja varmaankin 5 hevosta päivässä?

Haluaisin ruoan olevan ravintorikasta, mutta alkavat periaatteet pikku hiljaa raukeamaan kun ajattelenkin sitä, että ilmeisemmin vietän koko kesän keittiössä, siis senkin ajan kun en tee töitä. Mielelläni tekisin ruokia vaikka kolmeksi päiväksi kerrallaan, mutta taidan tarvita teollisuusuunin ja ehkä suurtalouskattilat. Eipä taida mökkikeittiö riittää ja jääkaappi vielä vähemmän.

Blogin uudet mitat tulevat olemaan ämpäri, pesuvati ja 10 litran kattila. Ehkä perustan kanalan, perunamaan ja alan kalastajaksi.

Olen oikeasti huolestunut, joten älkää naurako vaan auttakaa!

Enemmän elämää lähes livenä InstaStoryssa









More »
Hellan ja viinilasin välissä
2 Comments
Arjen pelastaja - Lidl luomu kasvishernekeitto

Arjen pelastaja - Lidl luomu kasvishernekeitto


Ruuhkavuosissa elävä tarvitsee viikon pelastajia tai ainakin meillä tarvitaan. Tarkoitan sellaisia ruokia, jotka ehkäisevät sen, että syöt suklaapatukoita ja viinereitä koska nälkä on vain niin kova ja kaappi on tyhjä. Tämä on pelastanut minut suklaapatukoilta niin monta kertaa, että ansaitsisi kultamitalin siitä hyvästä. Sen lisäksi se on pelastanut minut lasten ankaralta kiukulta kun olen unohtunut tekemään töitä ja unohtanut lasten treenien aikaisen aloitusajankohdan ja ruoan tarpeen ennen sitä. Lidl luomu hernekeitto ei tarvitse jääkaappia vaan viihtyy kaapissa ja mikä parasta, se on pakattu pussiin.

Arjen pelastaja - Lidl luomu kasvishernekeitto




Olet luomu ja erinomaisen makuinen. Vaadit vain vähän lämmittämistä ja sekaasi voi laittaa mitä ikinäkään hernekeiton sekaan sopii. Meillä sinne laitetaan Dijon-sinappi, sipulia ja uskallanko tunnustaa - emmentaljuustoa. Olen myös lisännyt sekaan suolapähkinöitä ja tämäkin tuunaus toimii. Gluteeniton, laktoositon ja lisäaineeton.

Olkaa hyvä!



Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass




More »
Hellan ja viinilasin välissä
0 Comments
Säänyrjähdyksen toivossa

Säänyrjähdyksen toivossa


Olen luvannut, että lopetan hetkeksi muuton miettimisen jos tämä koko kesä on yhtä lämmin kuin alku on ollut. Olen toivonut kädet kyynärpäitä myöten ristissä, että olisi tapahtunut joku ennalta-arvaamaton säänyrjähdys, joka olisi tehnyt Suomesta erityisen lämpimän paikan vaikka vain seuraavaksi vuosikymmeneksikin riittäisi. Otetaan samalla kokonainen vuosisata, jotta lämpöä riittää jälkipolvillekin. Miten ihanaa olisikaan kun menojaan ei tarvitsisi suunnitella säätilojen mukaan, olisi vain sopivan lämmintä tai ehkä jopa vähän liian kuuma. Tällaisia mietteitä lämpimässä aamussa syntyy kun juo kahvin terassilla kauniissa auringonpaisteessa kirsikkapuun kukkiessa meren rannalla tulikuumalla mustalla terassilla ilman jatkuvaa vilua tai toppatakkia. 

Kuva on viime vuodelta mökiltä kun aurinkoa ei näkynyt. Nyt olin autuaasti unohtanut kameran kotiin, joten nautin kahvin terassilla ilman kuvausvelvotteita.





Sain äitienpäivälahjaksi liput Mamma Mia -musikaaliin ja huomenna lähdemme Ison Murun kanssa nauttimaan kulttuurita. Jännityksellä odotan millainen musikaali on, odotukset ovat kovat koska leffa oli/on niin järjettömän ihana. Mikä parasta, sille on tulossa jatkoa heinäkuussa. Tuskin pysyn nahoissani, enkä muista koska olisin odottanut jotakin leffaa näin paljon. Kerron teille heti huomenna instastoriesin puolella fiiliksiä musikaalista, joten stay toned. 

Viikonloppu menee siis kokonaisuudessaan juhliessa, koska lauantaina vasta juhlitaankin. En laita ollenkaan pahakseni, että pääsemme liikkeelle kahdestaan jo toisen kerran tässä kuussa. Ihan tavaksikin voisi ottaa.

Ensi viikolla kirjoittelen teille Mallorcan reissusta joka oli kulinaristinen unelma ja esteetikon päiväuni, vaikka vähän viileätä olikin.  Niin huippu, että lähtisin takaisin koska vain ja nappaisin muksut mukaan. Kannattaa pitää silmällä Norwegianin tarjouksia. 
Ensi viikolla kerron teille myös tyttäreni huikean grillireseptin, jota tulette rakastamaan. Hän on jo valmistautunut antamaan televisiohaastatteluja, niin hyvää se kuulemma on. Enkä kiistä, niihän se on - suorastaan nerokasta. Mutta malttakaa, saatte sen ensi viikolla, koska kuvamateriaali puuttuu vielä. Hän on siis aivan oikeasti valmistautunut siihen, että resepti on tämän kesän THE KESÄRESEPTI. Jään mielenkiinnolla odottamaan onko hänellä myös ennustajaeukon lahjoja.

Ihanaista viikonloppua ja toivon mukaan lämmintä sellaista!


Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass













More »
Hellan ja viinilasin välissä
0 Comments
Suunto Spartan Sport - avuksi arkeen

Suunto Spartan Sport - avuksi arkeen


MInulla on ollut nyt useamman kuukauden ajan Suunnon Spartan Sport ranteessa ja olemme totutelleet yhteiseloon. Sain uuden ystäväni ensin koekäyttöön, jotta voisin kokeilla toimiiko yhteistelomme ja se todellakin toimii.





Suunnon Spartan Sport valikoitui minulle oikeaksi ulkonäöllisistä syistä ja toiseksi sen vuoksi, että se hoitaa sykeen mittauksen ranteesta. Tarkoituksena oli löytää kello, joka on aina ranteessani ja siksi myös ulkonäkö. Sen jälkeen kun näin Suunnon Spartan Sport Limited Edition mustan kuparireunuksilla, olin myyty. Tottakai tutustuin myös sen ominaisuuksiin etukäteen ja suomalaisuudesta tulee isot isot plussat.

Ensimmäiset päivät tuntui kuin ranteessa olisi ollut iso möhkäle ja sen jälkeen olemme olleet sinut. Olen saanut aivan valtavasti hyvää palautetta sen tyylikkyydestä eli en ollut väärässä. Se on kulkenut mukanani juhlissa ja arjessa ja mielestäni juuri se koko on osa tyylikkyyttä. Mitä et voi piilottaa, korosta, taitaa päteä myös tässä.

Sen verran pihalla olin uudesta teknologiasta, että en tiennyt kellossa olevassa bluetooth mahdollisuudesta puhelimen kanssa. Kun ekan kerran laitoin sen ranteeseeni ja kello alkoi tärisemään ilmoittaen tulevasta puhelusta, meinasin saada sydänkohtauksen. Kaikki puhelimessa määritellyt näyttöön tulevat ilmoitukset ja puhelut tulevat myös halutetessa kellon näyttöön. Naiselle, jonka käsilaukku on aina täynnä eikä ikinä siisti tai kun on paikassa, jossa on hälyä tämä on todellinen pelastaja. Puhelimen voi pitää kassissa ja luottaa siihen että kello tärisee tarvittaessa.
Kyllä, rakastan tätä ominaisuutta enkä ikinä luopuisi sen helppoudesta!!! Enää en tarvitse kaivaa puhelinta tarkistaakseen onko joku soittanut tai onko viestejä mennyt ohi, vilkaisen vain kello sen täristessä.

Alunperin olen lopettanut sykkeen mittaamisen koska sain vain pääsärkyä korkeista sykkeistäni. Eikös paras keino ole jatkaa urheilua ja heittää sykemittari romukoppaan?
Nyt kuitenkin personal trainerini oli sitä mieltä, että olisi hyvä olla kartalla missä lukemissa syke menee. Ja sehän menee! Johtuuko korkea sykeeni pitkästä raudan puutoksesta, joka ei kuitenkaan enää ole voimissaan vai onko se vain luontaista minulle - sitä emme tiedä vielä. Endokrinologi sanoi, että palautuminen raudanpuutoksesta saattaa kestää jopa 1,5 vuotta ja normaaliarvoistani alkaa olemaan pian vuosi. Eräs lääkäri väläytteli myös rasitusastman mahdollisuutta, johon en haluaisi uskoa, mutta ehkä puhaltelen lenkin jälkeen mittariin varmuuden vuoksi poissulkeakseni sen.

Olemme yrittäneet etsiä minulle sopivaa lenkkivauhtia, jotta sykkeeni ei nousisi liian korkealle ja se ei olekaan ihan helppoa. Kävely tuntuu olevan ainoa vaihtoehto 1,5 tunnin lenkkeihin. Tunnin lenkillä syke nousee helposti 170-180 pintaan eli lenkkivauhtia pitäisi entisestään pudottaa. Keskisyke on ollut nyt 160 lukemissa ja se on kuulemma liian korkea. Niinhän se onkin ja yritän nyt entisestään hidastaa lenkkivauhtia, joka ei nytkään kova ole.

Paras lukema treenatessa on ollut 192, joten havaittavissa on italialaista temperamenttia myös treenin puolella. On hirmu hyvä, että kaikki treenitiedot löytyvät dokumentoituna, niitä on hyvä verrata keskenään kun puolikin vuotta on kulunut. Painoharjoittelun tulokset on helppo havaita painojen kasvaessa, mutta tällaiselle tavalliselle lenkkeilijälle on kiva nähdä onko syketasoille tapahtunut mitään kunnon kohotessa. En myöskään tunnistanut täysin syketasojani juostessa, koska 170 sykkeenä ei tunnu ollenkaan pahalta, oikeastaan vasta 180 yli mentäessä ja pidempään siellä oltaessa alkavat keuhkot huutamaan lisähappea.

Olen pitänyt lenkillä sykemittarin lisäksi sykevyötä vaikka sykemittari mittaakin ranteesta. Juoksiessa kello pääsee liikkumaan ja tulos ei ole ihan niin luotettava. Tosin en ole mikään kilpaharjoittelija ja uskoisin senkin riittävän. Välillä kun sykevyö on unohtunut kotiin, olen mitannut suoraan ranteesta, eikä tuloksissa ole ollut suurtakaan heittoa. Kello pitää vain laittaa tarpeaksi korkealle ranteeseen ja napakasti kiinni. Lukitusta ei sovi myöskään unohtaa, koska kosketusnäyttö toimii erinomaisesti myös hihan kanssa. Kokemusta on! Lukitus tapahtuu alimmaista nappia pitkään painamalla ja avaus samalla tavalla, joten esim. punnertaessa napin vahinkopainallus ei muuta kellon asetuksia mitenkään.



Koska kello on digitaalinen siihen sai valittua useasta eri vaihtoehdosta omaan tyyliin sopivan kellotaulun, siinä on myös kosketusnäyttö jotta elämä olisi vielä vähän helpompia. Kellon saa siis yhdistettyä puhelimeen ja myös tietokoneeseen, josta saa vielä enemmän yhteenvetoja ja tietoja urheilusuosituksista.  Kellosta ei puutu mitään ja siinä on paljon enemmän kuin tarvitsen, mutta kaikkea ei tietenkään ole pakko käyttää. GPS toimii ja juoksumatkoista saa kartat tarvittaessa. Minä en ui, mutta luin että kello toimii myös uidessa. Parhaimmillaan voi ottaa yhteyden sykevyön ja kellon välille ennen uintia ja jättää kellon pois uidessa. Sykevyö tallentaa tiedot jälkikäteen kelloon.

Sykemittarista voi valita suoritettavan urheilulajin ja sen kanssa voi multitaskata, myös intervallien asetukset onnistuvat. Se mittaa päivän askeleet ja tekee niistä viikkoyhteenvedot. Luonnollisestikin kalorinkulutus näkyy aina sekä suoristustasot. Ne selvisivät kun asetin maksimisykkeeni asetuksiin.

Pelkäsin vähän kellon akun kestoa. IPhonen omistajana pelkään nykyään tuotteen kuin tuotteen akunkestoa. Suunto ei pettänyt, akku kestää viikonkin kerrallaan ja minulla kello on jatkuvassa käytössä. Treenitila on ollut päälle 4-5 kertaa viikossa ja bluetooth koko ajan. Kellon lataus ei kestä kauaakaan ja siihen on oma johtonsa.




Luin ohjeet todella huolella ja olen palannut niihin muutaman kertaa, koska kaikkea ei vain voi sisäistää kerralla. Kokeilemalla on kaikki löytynyt ja uskon, että ominaisuuksia tulee otettua enemmän käyttöön mitä pidempään kello on käytössä, esimerkiksi unen mittauksen olen tehnyt vasta kerran.

Meistä on todellakin tullut hyvä pari ja en kyllä luopuisi tästä enää. Tyylikäs ja arkea helpottava kello, joka tarkastaa että askelia tulee otettua tarpeeksi ja etteivät syketasot huitele pilvissä.

Tässä olisi lahjavinkkiä tuleviin kevään juhliin. Tämä malli on niin miehille kuin naisille sopiva ja värivalikoimaa on runsaasti. En voisi kuvitella mitään parempaa lahjaa naiselle, jolla on iso käsilaukku ja kuntoilu lähellä sydäntä.


Yhteistyössä Suunto


Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass

More »
Hellan ja viinilasin välissä
6 Comments
Pikahollandaise

Pikahollandaise


Kun kauppaan tulivat ensimmäiset parsat, niin samaan aikaan ne ilmestyivät myös meidän jääkaappiimme. Niitä syödään niin kauan kuin kiintiö tulee täyteen ja joka vuosi kiintiö tuntuu venyvän pidemmälle ja pidemmälle. 

Parsaa keitetään, grillataan, laitetaan risottoon, tehdään salaattia tai mitä ikinä tuleekin mieleen kokeilla. Olen lopettanut puumaisen varren kuorimisen, taitan vain kovan kohdan pois. Parsa katkeaa juuri oikeasta paikasta ja puumaisen osan voi heittää pois. Näin pöydässä ei ole ikäviä puumaisia yllätyksiä. 

Lempparilisukkeeni on ehdottomasti hollandaisekastike, jonka teen pikaversiona juuri ennen parsojen valmistumista. Samainen kastike sopii myös kalalle ja muillekin kasviksille. Kannattaa kokeilla, mutta muista älä lämmitä kastiketta jälkikäteen - siitä tulee munakokkelia. Olen joskus kokeillut sitäkin. 



Pikahollandaise

115 g voita
2 kananmunankeltuaista
1 rkl vettä
1 rkl sitruunanmehua
1 tl suolaa

Sulata voi kattilassa. 
Laita korkeaan ja kapeaan astiaan keltuaiset, vesi ja sitruunanmehua. Sekoita seos sauvasekoittimella ja kaada kuuma voi yhtenäisenä nauhana pikku hiljaa sekaan samalla sauvasekoittimella sekoittaen alhaalta ylöspäin. Maista ja lisää tarvittava määrä suolaa. Tarjoile välittömästi, äläkä yritä lämmittää jälkikäteen, sillä siitä tulee munakokkelia.

Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass


More »
Hellan ja viinilasin välissä
0 Comments
Fredagsmys - suklaamarenkia ja täydellinen suklaakastike

Fredagsmys - suklaamarenkia ja täydellinen suklaakastike


Syntisen hyvää jälkiruokaa - suklaamarenkia, suklaakastikkeella ja kermavaahdolla. Nämä valtaisat suklaakeot sulattivat suklaan ystävän sydämen ja saivat huokailemaan onnesta. Mikä täydellinen päätös illalliselle. Tosin nauttisin näitä vaikka aamiaiseksi jos joku tekisi. Tässä vinkki äitienpäivään.

En ole koskaan aiemmin tehnyt suklaakastiketta kaakaojauheesta, enkä millään käsitä minkä ihmeen takia. Aivan täydellistä kastiketta niin marengille kuin vaikka jäätelölle tai mansikoille.

Jokin ihme vaikutus marengin keveydellä ja ilmavuudella on mielentilaan, joka selkeästikin hakeutuu jälkiruoan olomuotoon - tosin hetkeksi, mutta kuitenkin. Elämä on hetken selkeästi parempaa kun lautasella on marenkia, suklaakastiketta ja kermavaahtoa. Bon Appetit!






Suklaamarenkia suklaakastikkeella ja kermavaahdolla


6 valkuaista (huoneenlämpöisiä)
pieni ripaus hienoa suolaa
1 rkl maissitärkkelystä
330 g hienoa sokeria
2 rkl makeuttamatonta kaakaojauhetta
180 ml kuohukermaa

Suklaakastike

100 ml vettä
60 g makeuttamatonta kaakaojauhetta
50 g hienoa sokeria
3 rkl siirappia
30 g tummaa suklaata pieninä paloina

Lämmitä uuni 135-asteeseen.  Sekoita valkuaiset vatkaimella kuivassa ja puhtaassa kulhossa, kunnes vaahto on jäykkää. Vaikka kulhon kääntäisi ympäri vaahto ei saa liikahtaa.
Lisää suola ja sekoita, lisää maissitärkkelys ja 2 rkl sokeria kerrallaan sekoittaen kokoajan kunnes kaikki sokeri on lisätty sekaan. Jatka sekoittamista kunnes vaahto on jälleen jäykkää ja kiiltävää, n. 10-15 minuuttia kokonaisuudessaan. Tehosekoitin on hyvä apu tässä. Kääntele kaakaojauhe varovasti sekaan.

Tee 6 isoa marenkia, n. 10-12 cm leveitä ja 6 cm korkeita. Tee keot kahta lusikkaa apuna käyttäen ja jätä kaunis pyörre keskelle. Ripottele päälle suklaajauhetta ja sekoita haarukalla, jolloin saat kauniita suklaaraitoja.

Paista 1 tunti. Sammuta uuni ja jätä luukku hieman raolleen ja anna marenkien olla uunissa vielä 15 minuuttia. Ota marengit uunista ja jäähdytä ritilällä.

Suklaakastike

Sekoita kattilassa veteen kaakaojauhe, sokeri ja siirappi ja kiehauta. Ota kattila pois levyltä ja lisää suklaa pieninä paloina, sekoita kunnes suklaa on sulanut seokseen. Anna jäähtyä tunnin verran ennen tarjoilua.

Tarjoile marengit kermavaahdon ja suklaakastikkeen kanssa.



Resepti Mimi Thorisson - A kitchen in France




Seuraa mitä hellan ja viinilasin välissä tapahtuu
Follow, what´s happening between a stove and a wine glass



More »
Hellan ja viinilasin välissä
2 Comments
.hidden {display: none !important;}

Follow @johanna_koskiranta